perjantai 26. joulukuuta 2014

T a r t a r




Tämä veijari on esiintynyt tässä blogissa jo ennenkin, mutta eipä sitä voi koskaan liikaa muistuttaa uudelleen raa'an lihan iloista. 






Alkuperäinen ohje on napattu Tomi Björckiltä ja täällä resepti sekä aikaisempi esittelyni herkusta!




tiistai 16. joulukuuta 2014

Meloni-vuohenjuusto -salaatti kanalla ja balsamicolla




Salaatin ainekset

cantaloupemelonia
verkkomelonia
vuohenjuustoa (pannulla paistettuna)
tummia viinirypäleitä
erilaisia salaatinlehtiä
rucolaa
broileria (paistettuja fileitä tms)

balsamicoa viimeistelyyn






Kuvat puhukoon puolestaan. Hyvää oli - perusteluja tuskin tarvitaan. Hyvistä ja maukkaista aineksista tekemällä, ei voi epäonnistua. 

Salaatin kumppaniksi valikoitui cavaa. Vai olikohan se niin päin, että cavan kumppaniksi valikoitui salaatti... ;) 

Löysin muuten laatikoiden kätköistäni hauskan raudan, jolla sai melonista pyörittämällä hauskoja pallon mallisia paloja. Kaunis muoto on kiva pieni piriste ja lisä annokseen. Ainakin tämä nautiskelija pitää kaikesta kauniista. :) 





torstai 11. joulukuuta 2014

Täyteläinen broileri-prosciutto -piirakka

Tämän piirakan lähtökohdat olivat jälleen "mitä jääkaapista löytyy" -tyylissä. Muutama aines piti kaupasta kuitenkin hankkia, mutta ei montaa. Minulla taitaa ruoan suhteen olla kaksi pääperiaatetta. Ensinnäkin haluan, että mahdollisimman paljon kaikki syömämme ruoka olisi niin pitkälle, kuin vallitsevissa olosuhteissa milloinkin on mahdollista, mahdollisimman pitkälle itse tehtyä ja valmistettua. Toiseksi toivon, että ruokaa joutuisi mahdollisimman vähän hukkaan ja hävikkiin ja siksi aina välillä tuhoankin näin jääkaapissa kierivää tykötarvetta. Tätä kautta myös tämänkin tuhlaajatytön budjetti pysyy kokonaisuudessaan kohtuu kuosissa.






Tuhtia ja täyteläistä piirakkaa keventää erilaiset salaatinlehdet.






Pohja
200 g voita
4 1/2 dl vehnäjauhoja
4 rkl vettä


Täytteet
1 rasia hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita 
100-150 g prosciuttoa tai muuta ilmakuivattua kinkkua
300-350 g ranskankermaa
2 kananmunaa
100 g parmesanjuustoa
1 dl kermaa
mustapippuria
(ripaus suolaa)

suosikkisalaatteja
balsamicoa


Nypi margariini jauhoihin. Lisää kylmä vesi ja sekoita. Anna taikinan levätä jääkaapissa noin tunnin.
Painele taikina vuokaan ja pistele haarukalla reikiä. Esipaista pohjaa 225 asteessa 10 minuuttia.

Levitä pohjalle paistetut broiskut ja ilmakuivattu kinkku. Sekoita ranskankerma, kananmunat, kerma ja mausteet. Valuta ja levitä seos täytteiden ja pohjan päälle. 

Paista piirakka 225 asteessa n. 15 minuuttia tai kunnes se on saanut kauniin värin.

Anna jäähtyä tovi. Leikkaa tarjolle mukavat palaset ja ripottele pinnalle rucolaa/salaatteja, parmesania. Lorauttele lopuksi vielä balsamicoa päälle. Nam!





keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kengurupihvit, bataattimuussi & konjakki-kermakastike

Päivä, jolloin kenguru loikkasi lautaselle.






Löysin taannoin lähikaupan kummajaisaltaasta kengurupihvejä. Hintakaan ei ollut päätä huimaava, ottaen huomioon, että otuksen ruhonosia on kiidätetty tänne pohjolaan puolen maapallon verran. Muistaakseni taisi olla alta kahden kympin tuo filee kilolta!






PerintöEssu-keittiö ryhtyi oitis tuumasta toimeen sunnuntaipäivän ratoksi ja iloksi. ;)

Kenguru ruokana oli ihan vieras, joten opiskelin asiaa netistä. Lihasta tulee helposti kuivaa, joten paiston kanssa piti olla todella varovainen. Makua verrattiin poroon ja riistaan, mutta voin kertoa, että kenguru jäi omasta mielestäni todella kauas porosta. 

Maustoin lihat suolalla ja pippurilla ja paistoin voissa kaksi minuuttia per puoli. Tämän jälkeen lihat vetäytyivät foliossa vielä noin kymmenen minuutin ajan. Liha oli tavallaan kuitenkin ihan hyvää, mutta samalla, kun se jäi osittain sitkeäksi, se oli myös TODELLA raakaa. Normaalisti rakastan raakaa lihaa täydestä sydämestäni, mutta tämä jäi jotenkin omituiseksi. En osaa edes kertoa miten. 

Kannatti ehdottomasti kokeilla - ainakin kerran. Uudet elämykset ovat rikkautta myös ruokien suhteen. Kokemus oli mielenkiintoinen, mutta vastedes voin näille pussielikoille sanoa, että pysykööt rauhassa omalla mantereellaan. Ei ehkä kannata vaivautua tänne asti.






En tiedä oliko kengurussa vai kokissa vika, mutta ruoka jäi kauaksi täydellisyydestä. Ehkei pitäisi syyttää viatonta eläintä, joka ei pysty enää puolustautumaan... ;)

No mutta bataattimuussi on kuitenkin aina herkkua ja sitä aion suosia jatkossakin. 

1-2 batattia
kermaa (tai maitoa)
voita
suolaa

Kuori ja pilko batatti pienemmiksi paloiksi. Keitä kunnes palat ovat pehmenneet. Muussaa kunnolla ja sekoita kermaa joukkoon sen mukaan, miten löysää/kiinteää muussista haluat. Lisää joukkoon suola ja iso kimpale voita. Sekoita kunnolla. Maista ja mausta tarvittaessa lisää. 


Samoin konjakki-kermakastike oli ihan kohtuullista.

  • 1 dl lihalientä
  • 2 rkl konjakkia
  • 2 tl sinappia
  • 2 tl soijaa
  • 1 tl hunajaa
  • 2 dl ruokakermaa
  • pippuria

Sekoita kastikkeen aineet. Keitä muutaman minuutin ajan soossia kasaan. 




perjantai 28. marraskuuta 2014

The Mustajuurikeitto

Mustajuurikeitto on todellista herkkua. Hyvin simppeli, mutta niin usein parhaimmat asiat ovatkin!







Ohje

500 g mustajuurta
1 pieni sipuli
2 dl kermaa
n. 4-5 dl maitoa
valkopippuria
suolaa
voita


Kuullota kuorittu ja pilkottu sipuli voissa. Kuori, pese ja pilko mustajuuret ja lisää voi-sipuliseokseen. Paista hetki. Lisää nesteet ja mausteet ja keitä, kunnes mustajuuret ovat kypsiä.

Soseuta sauvasekoittimella ja ohenna tarvittaessa tilkalla maitoa.






Nauttimamme espanjalainen luomuviini Matsu El Recio sopi aivan täydellisesti keiton kylkeen!

Oletteko muuten tutustuneet jo Matsu-perheeseen? Pullon etiketti kertoo hauskasti viinin iästä ja henkilöt ovat oikeasti töissä viinitilalla. Ukon eli Matsu El Recion lisäksi perheeseen kuuluu nuori pojankoltiainen Matsu El Picaro ja vanhus Matsu El Viejo. Vanhus on vielä PerintöEssu-keittiössä testaamatta, mutta ehdottomasti jonotuslistalla odottamassa. Tuo nuorin onkin Alkon vakihyllyssä saatavilla, joten se on helposti sieltä napattavissa. Vanhus ja ukko taitaakin kuulua tilausvalikoimaan... 









maanantai 17. marraskuuta 2014

Siemennäkkäri

Joku aikaa sitten oli töissä puhe siemennäkkäristä ja paljonko se kaupassa maksaa. Kohtuuhintaa kuulemma sai pulittaa, mutta ymmärtäähän tuon, kun ei nuo siemenetkään aina halvimmasta päästä ole. Itse tekemällä kuitenkin saa leipää aina edukkaammin ja taatusti leipää sellaisella koostumuksella, mitä itse haluaa. Kuulostaa siltä, että toistan tässä asiassa itseäni, mutta tottahan tuo on.

No pitihän minun heti tietty kokeilla tehdä näkkäriä kotonakin. Huomasin kaikkien tarpeellisten tykötarpeisen löytyvän jo valmiina kaapistakin. Yleensä tapanani on tunkea erilaisia siemeniä esimerkiksi sämpylöiden joukkoon tuomaan vaihtelua ja terveellisyyttä.






Siemenet ovat todella terveellisiä ja normalisti niitä tuleekin syötyä ihan liian vähän. Näkkäri onkin oiva ja herkullinen tapa syödä näitä pieniä terveyspommeja! Kokeile sinäkin!






Variaatioita on tietysti taas miljoonia, mutta tämä nimenomainen ohje on alunperin jostain vanhasta Pirkka-lehdestä. Löysin myös lupaavan munattoman ohjeen, jota meinaan joskus myös testata, mutta se toisella kertaa sitten taas.


Ohje

3 kananmunaa
1 dl kuorittuja seesaminsiemeniä
4 dl auringonkukansiemeniä
1/2 dl pellavansiemeniä
1 dl kaurahiutaleita
3/4 tl suolaa
2 rkl perunajauhoja (perunajauhoja ei sattunut olemaan, joten laitoin maissijauhoja)
(halutessasi kuminaa, anista tms mausteeksi)


Sekoita kaikki aineet tasaiseksi mössöksi. Levitä taikina leivinpaperille mahdollisimman ohueksi levyksi.

Levitysvaiheen koin hieman hankalaksi, joten laitoin 2/3 taikinasta leivinpaperille, päälle toisen leivinpaperin ja kaulin tämän avulla taikinan ohueksi ja tasaiseksi. Loput 1/3 taikinasta laitoin ensimmäisessä vaiheessa käytetyn apuleivinpaperin puolikkaalle, jonka taitoin kahtia ja kaulin loput taikinasta niin. Ei tullut leivinpaperihukkaa ja menetelmä oli helppo ja vaivaton. 

Paista n. 175 asteessa 25 minuutin ajan.

Ota leivät uunista ja taittele paloiksi ennen, kuin näkkäri jäähtyy. Malta kuitenkin antaa jäähtyä ja rapeutua ennen herkuttelua!





torstai 13. marraskuuta 2014

Chorizo-mozzarellakeitto

Syksyn tullessa, iltojen tummuessa ja ilmojen viiletessä ryhdyn kaipaamaan lämmittäviä keittoja ja patoja. Reseptikirjassani on ollut jo pitkään tämän, ties mistä lehdestä taas napatun, chorizo-mozzarella -keiton ohje ja vihdoin oli sen aika esiintyä. Kuka sanoo, mitä ruokaa muka milloinkin pitää valmistaa, mutta kesällä sivuutin ohjeen aina säännöllisesti ja odotin aikaa, johon se sopisi. Mielestäni tämä on ehdoton syksyn tai talvi-iltojen keitto. 






Ohje neljälle 

1 sipuli
3-4 valkosipulinkynttä
4 chorizo-makkaraa (raakaversioita)
600 g kesäkurpitsaa
12 pientä perunaa
1 rkl oliiviöljyä
400-500 g paseerattua tomaattia
6 dl kasvislientä
125 g bufalamozzarellaa
1 tl mustapippuria
tuoretta basilikaa


Kuori ja pilko sipulit. Puristele makkara pätkinä kuorista ulos. Pilko myös kesäkurpitsat pieniksi paloiksi sekä paloittele kuoritut perunat. 

Kuullota sipulit ja makkara tilkassa oliiviöljyä. Lisää kesäkurpitsat ja jatka paistoa. 

Kaada seokseen paseerattu tomatti sekä kasvisliemi. Lisää perunat. Kiehautua keitto, laske lämpöä ja muhita, kunnes kaikki kasvikset ovat kypsiä. 

Mausta pippurilla ja viimeistele annokset juuri ennen tarkoilua tuoreella basilikalla ja mozzarellalla.






Tein keiton kylkeen peruspatonkia ja nämä kaikki huuhdottiin alas  Casillero del Diablo -viinillä. 





perjantai 7. marraskuuta 2014

Revitty kanahodari - Pulled Chicken Hot Dog

Revitty kana, jota taannoin tein, päätyi osaksi myös hodarien väliin. Hodareita oon tehnyt joskus ennenkin, mutta en itse oo mikään nakkisämpylä-fani. Siksi nämä olivatkin omaan makuun parempia. 






Aloita valmistamalla hot dog sämpylät

En jaa tähän ohjetta, jolla sämpylöitä tein. Eivät olleet ollenkaan niin häävejä, että niitä nyt mitenkään voisin suositella. Aikaisemmin olen tehnyt Liemessä-blogin Jenni Häyrisen ohjeella vastaavia, ne olivat suosituksen arvoisia, joten napatkaa ohje suoraan sieltä (klik)!


Jatka nyhtökanan teolla

Laita kintut uuniin 150 asteeseen ja paista parin tunnin ajan. Anna koipien jäähtyä ja revi liha käsin irti luista ja nahasta. Suolaa.


Täytteet

6 tomaattia
1 punasipuli
ruukku persiljaa
paahdettua sipulia
valio crea paahdettu sipuli creme fraiche
suolaa

Pilko tomaatit neljään osaan ja koverra niistä sisukset veks. Pilko loppu pieniksi kuutioiksi. Hienonna myös punasipuli ja sekoita sipuli, tomaatit ja persiljasilppu keskenään. Mausta creme fraichella sekä pienellä määrällä suolaa.





PerintöEssun helppo chilimajoneesi

2/3 osaa majoa
1/3 osaa sweet chili -soossia
chilimaustetta
cayennepippuria

Sekoita kaikki aineet keskenään ja mausta sen mukaan, miten tujua tavaraa haluat. :)






Täytä sämpylät tomaatti-sipuliseoksella, revityllä kanalla sekä chilimajoneesilla. Viimeistele lopputulos paahdetulla sipulilla.






lauantai 1. marraskuuta 2014

Golfkakku

Ilman suurempia turinoita, tein perjantaina tällaisen ihan pienen golf-aiheisen kakun. 




keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Helppo nyhtökana & kana-caesarsalaatti

Yksinkertaisen hyvää salaattia. Tähän ei kyllästy koskaan. Paras annos tulee revistystä kanasta - nyhtökanasta. Vähän menee taas aikaa, mutta tämä kuitenkin on helpoista helpoin nyhtökana. Sopii laiskemmallekin... ;) Kiireisempi kokkaaja paistaa suikaleita tai fileitä salaattiin. 

Kala-allergisena caesarsalaattia harvoin voi syödä kotikeittiön ulkopuolella. Tämä kalaton caesar-kastike on oma pelastukseni. Itse en ole reseptiä kehittänyt, mutta hallussani se on ollut jo niin pitkään, etten muista mistä sen olen saanut. Toimii! Ja toimii myös muissakin salaateissa!






Nyhtökana 

Laita broilerin koipireidet vuokaan ja uuniin 150 asteeseen pariksi tunniksi. Jos kanat tummuvat liikaa, peitä tarvittaessa foliolla. 

Kun kanat ovat jäähtyneet käsittelylämpöisiksi, irroita liha luista, jänteistä ja nahasta ja revi käsin silpuksi. Valmis!






Kokoa salaatti asettelemalla lehdet ja niiden päälle kanat. Ripottele pinnalle krutongit ja parmesan. Viimeistele kastikkeella.


Caesar kastike (kalaton ohje) 
Laiskempi kokkaaja voi ostaa valmiin kastikkeen kaupasta, mutta joutuu tinkimään tällöin mausta...

1 kananmuna
3 1/2 dl rypsiöljyä
1 murskattu valkosipulinkynsi
1 rkl vettä
1/2 rkl sinappia
2 1/2 rkl sitruunamehua
1/2 rkl valkoviinietikkaa
suolaa 
mustapippuria

Lisää kaikki muut aineet kulhoon, paitsi öljy ja vesi. Lisää öljy ensin tipoittain ja sen jälkeen varovasti ohuena nauhana, samalla voimakkaasti vatkaten niin, että kastike sakenee. 

Ohenna halutessasi valmista kastiketta ruokalusikallisella vettä. 




tiistai 21. lokakuuta 2014

Possunniskaa suppilovahverosoossilla

Voi kassler, kassler, kassler... Miten minä sinua monta vuotta aliarvostin ja väheksyin. Anteeksi tyhmyyteni, mutta tästä lähtien lupaan pitää sinusta huolta! Olet tärkeä!

Tässä näytelmässä sika on sankarin roolissa ja neitoa esittää suppilovahverokastike. Kilpakosijana on koskenlaskijan kermaperunat (oma suosikki!). Sivuroolissa vilahtavat porkkanat ja herneenpalot. Ja näin tarina voi alkaa....





Ohje neljälle

1 kg kassleria
1 sipuli pilkottuna
3 valkosipulinkynttä murskattuna
2 rkl fondia 
1 rkl ruokokidesokeria
2 tl merisuolaa
2 laakerinlehteä
1 tl korianterinsiemeniä
2 tl chilimausteseosta
mustapippuria

Laita mausteet ja lihanpala liedelle kattilaan. Mausteita voi laittaa aivan vapaavalintaisesti mielensä mukaan ja itse heitin, mitä kaapeista sattui juuri nyt löytymään. Pääasia, että niitä on. Lisää vettä sen verran, että liha juuri peittyy. Muhita miedossa lämmössä liedellä kannen alla noin kolmen tunnin ajan. 

Ota keittoliemestä 2 desiä jemmaan kastiketta varten. 

Laita lihalimppi vuokaan painon alle ja anna sen prässääntyä yön yli kylmässä tai ainakin useamman tunnin. Näillä keleillä iskin sen puoleksi päiväksi terassille. Näin lihasta tuli mureaa, mutta kuitenkin suht leikattavaa. 

Sian oltua kylmässä, leikkasin siitä siivuja, jotka lämmitin uunissa syömäkuntoon sillä aikaa, kun valmistin särpimiä.








Koskenlaskijan kermaperunat

n. 7 suurta perunaa
4 tai enempi valkosipulin kynsiä (meidän huushollissa enempi on parempi)
loraus öljyä
1 prk ruokakermaa
1 pkt koskenlaskijaa 
suolaa
pippuria

Kuori ja pilko perunat. Lorauta öljy kattilaan, lisää murskatut valkosipulin kynnet ja perunat. Heitä joukkoon kerma, reilu desi vettä ja koskenlaskija. Mausta suolalla ja pippurilla. Keittele aineksia kattilassa miedolla lämmöllä, noin puolisen tuntia, kunnes perunoista irtoaa tärkkelys. Laita seos vuokaan ja lisää päälle vielä halutessasi juustoraastetta. Paista 175 asteisessa uunissa noin tunnin ajan. 

Kermaperunoita olen tällä samalla ohjeella tehnyt monta kertaa ennenkin. Se on selvästi huushollin luottokamaa! ;)


Herneenpalko-porkkanalisuke

1/2 pss herneenpalkoja
4 porkkanaa
1-2 rkl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
1 valkosipulinkynsi
1 tl rakuunaa
suolaa
mustapippuria

Kuori ja viipaloi porkkanat. Keitä vihanneksia suolavedessä n. 5 minuutin ajan. Eli sen verran, ette ne ovat pehmenneet, mutta juuri ja juuri vielä napakoita. Valmista sillä aikaa kasvisten marinadi. 

Valuta kattilasta vesi ja sekoita öljy-mausteseos vielä lämpimiin kasviksiin.






Suppilovahverokastike

5 dl suppilovahveroita
1 sipuli
1 rkl vehnäjauhoja
nokare voita
1 prk ruokakermaa
2 dl kasslerin keittolientä (lihalientä)
1/4 tl sokeria
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria

Puhdista sienet ja paista pannulla, kunnes neste on haihtunut. Lisää voi ja sipuli ja kuullota hetki. Ripottele pinnalle vehnäjauhot ja lisää liemi samalla sekoittaen. Hauduta muutaman minuutin ajan. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää kerma ja anna vielä hautua muutaman minuutin ajan. 






The end!


lauantai 18. lokakuuta 2014

Mikki Hiiren autokakku

Lauri poikanen täytti 1-vuotta ja sitä juhlittiin tänään autokakulla. Oman leimani ja lisäyksen tungin kakkuun Mikki Hiiren muodossa. Mun mielestä kakku on paras, kun siinä on Mikki Hiiri! :) Tuo otus on vaan kaikkien aikojen parhain ja mun suurin idoli. 


















Minne Mikki mahtaa olla matkalla..?




sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Lasagnesuosikki!!! Täydellisen mehevä chorizolasagne

Luulen löytäneeni lempparireseptini, mitä lasagneen tulee. Kaikki lasagnet on kyllä hyviä ja variaatioita on ihan miljoona, mutta aina on jäänyt puuttumaan se jokin. Olen aikaisemminkin tehnyt chorizosta lasagnea, muttei sekään ole vetänyt vertoja tälle nimenomaiselle ohjeelle. Suosittelen lasagnen rakastajia kokeilemaan tätä alunperin Image-lehdessä ollutta täydellisyyttä hipovaa reseptiä (vaatimattomuus kaunistaa)! 






Suosittelen tekemään heti myös kaksinkertaisen annoksen, koska menekki on taattu!

Ohje
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
kourallinen kirsikkatomaatteja
1 rkl öljyä
100 g chorizoa
1 dl punaviinia
400 g tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyrettä
suolaa
mustapippuria
chilimaustetta
tuoretta basilikaa

150 g manchegojuustoa
50 g voita
1/2 dl jauhoja
5 dl täysmaitoa
suolaa 
mustapippuria

lasagnelevyjä
rucolaa


Aloita valmistamalla tomaattikastike. Silppua sipulit ja kuullota niitä öljyssä. Pilko chorizo ja lisää palaset sipuleiden sekaan. Halkaise kirsikkatomaatit ja lisää nekin pannulle. Paista vielä hetki.

Lisää punkku, tomaattimurska ja tomaattipyre pannulle. Mausta suolalla, mustapippurilla ja chilillä. Anna kiehua hiljalleen noin vartin ajan. Jäähdytä ja lisää joukkoon silputtu basilika.

Aloita juustokastikkeen teko raastamalla manchego. Sulata voi kattilassa ja lisää jauhot. Kypsennä hetki ja lisää vähitellen maito. Sekoita koko ajan! Kun kastike kiehuu, lisää 2/3 juustosta ja anna sulaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Voitele vuoka ja lisää tomaatti- ja juustokastiketta sekä lasagnelevyjä kerroksittain niin, että päällimmäiseksi jää ohuet kerrokset kumpaakin kastiketta. Ripottele pinnalle loput juustoraaste.

Paista 200 asteessa 30-40 minuutin ajan. Odota hetki ennen tarjoilua ja viimeistele nautinto rucolalla.








lauantai 27. syyskuuta 2014

Budjettipizzat

Aina ei voi, ei halua tai ei jaksa lähteä kauppaan. Tämä perjantainen iltapala syntyi hyvin edukkaasti jääkaapin aineksista. Mikään gourmet-pizza tämä ei ole ja enkä sellaista halunnutkaan synnyttää ja äläkä myös muuta edes odota, mutta paremman puutteessa tämä on kuitenkin oiva iltapala. Vaikka leipiä olen viime aikoina aika vimmatusti väännellytkin, teki silti illasta mieli jotain muuta, kuin mussuttaa leipää. Se olisi ollut vähän liian arkista ja tylsää perjantai-iltana! Pizzan ainekset ovat todella vaatimattomia ja ne eivät ainakaan kenenkään kukkaroa rasita, joten siitä tämä saikin nimen budjettipizza! :D






Pohja 
(8 pientä pyöreää pizzaa)

1 dl vettä
1/3 pkt hiivaa
1/2 tl suolaa
2 rkl öljyä
2 1/2 dl vehnäjauhoja

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja öljy. Vaivaa jauhot joukkoon. 
Anna taikinan kohota rauhassa.

Leivo taikina pikkupizzoiksi ja lisää täytteet.

Paista uunissa 200 asteessa, kunnes juusto ottaa sopivasti väriä.

Viimeistele halutessasi basilikalla tai oreganolla.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Parsapizza

Vähän jäljessä raahaa nämä ruokajutut tänne... Tämäkin "lätty" on jo kevään kynnyksellä tehty ja popsittu. Silloin, kun parsa-aika oli parhaimmillaan ja parsaa teki mieli laittaa joka ruokaan. 






Taas mennään vakiopohjalla, jonka ohjeen löytää mm. täältä.






Täytteet

ranskankermaa
ilmakuivattua kinkkua
parsaa
kananmunaa
mozzarellaa
parmesania
rucolaa
mustapippuria


Levitä ranskankerma pohjan päälle. Lado ilmakuivatut kinkut lomittain. Kuori parsojen varret ja nappaa tyvestä pätkä pois. Riko pinnalle pari kananmunaa ja revi päälle mozzarellaa.

Paista uunissa 250 asteessa noin kymmenisen minuuttia.

Ripottele pinnalle rucolaa sekä parmesania ja rouhaise lopuksi päälle vielä hieman mustapippuria.





keskiviikko 27. elokuuta 2014

Juusto-viini -ilta

Juusto-viinirakkaus <3! Erilaisia juustoja, keksejä, makeaa hedelmää, mansikkaa, viikunahilloa ja pari pulloa viiniä. Tästä nimenomaisesta viini-illasta on vierähtänyt jo tovi aikaa, mutta aihe alkaa olla näinä kylmenevinä syysiltoina (saako sanaa syksy jo käyttää?!) taas hyvinkin ajankohtainen. Mikä onkaan ihanempaa, kuin kuunnella ulkona rapisevaa sadetta, napata viinilasi käteen ja kääriytyä sohvalle huovan alle...





 






Maistelimme kahta eri viiniä. Etelä-Afrikkalainen Lyngrove Reserve Shiraz Pinotage oli Alkon symbolien mukaan juustokelpoinen, mutta itse pidin sitä enemmän sopivana lipittelyyn. Toinen viineistämme oli sitäkin miellyttävempi juustojen kanssa. Ranskalainen Reserve Naturelle Prestige Syrah onneksi pelasti tilanteen. Ei aina ole uskominen noihin merkintöihin. Tietty jos on epävarma, voi aina keskustella myyjän kanssa, mutta omapäisenä naisena tykkään valita mielummin itse. Tällä kertaa tutkimustyö valintojen suhteen ei ollut kovin kattavaa. Mutta kaikkiaan ilta oli onnistunut, koska toinen pulloista sujahti luonnikkaasti juustopalojen kanssa ja toisesta oli vielä iloa sen jälkeenkin, kun juustot oli jo syöty. :D