Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keitot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keitot. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. marraskuuta 2014

Chorizo-mozzarellakeitto

Syksyn tullessa, iltojen tummuessa ja ilmojen viiletessä ryhdyn kaipaamaan lämmittäviä keittoja ja patoja. Reseptikirjassani on ollut jo pitkään tämän, ties mistä lehdestä taas napatun, chorizo-mozzarella -keiton ohje ja vihdoin oli sen aika esiintyä. Kuka sanoo, mitä ruokaa muka milloinkin pitää valmistaa, mutta kesällä sivuutin ohjeen aina säännöllisesti ja odotin aikaa, johon se sopisi. Mielestäni tämä on ehdoton syksyn tai talvi-iltojen keitto. 






Ohje neljälle 

1 sipuli
3-4 valkosipulinkynttä
4 chorizo-makkaraa (raakaversioita)
600 g kesäkurpitsaa
12 pientä perunaa
1 rkl oliiviöljyä
400-500 g paseerattua tomaattia
6 dl kasvislientä
125 g bufalamozzarellaa
1 tl mustapippuria
tuoretta basilikaa


Kuori ja pilko sipulit. Puristele makkara pätkinä kuorista ulos. Pilko myös kesäkurpitsat pieniksi paloiksi sekä paloittele kuoritut perunat. 

Kuullota sipulit ja makkara tilkassa oliiviöljyä. Lisää kesäkurpitsat ja jatka paistoa. 

Kaada seokseen paseerattu tomatti sekä kasvisliemi. Lisää perunat. Kiehautua keitto, laske lämpöä ja muhita, kunnes kaikki kasvikset ovat kypsiä. 

Mausta pippurilla ja viimeistele annokset juuri ennen tarkoilua tuoreella basilikalla ja mozzarellalla.






Tein keiton kylkeen peruspatonkia ja nämä kaikki huuhdottiin alas  Casillero del Diablo -viinillä. 





lauantai 2. marraskuuta 2013

Valkosipulikeittoa ja yksinkertaisen nerokas rapea ranskanleipä

Olimme vanhempieni kanssa Kakola goes halloween -kierroksella ja sen jälkeisellä aterialla luonamme. Jos tuosta linnoituksesta mukaan tarttui halloween-mörköjä, karkoitimme ne illemmalla valkosipulisella keitolla. Olen tehnyt keittoa ennenkin ja se on hyvää, mutta äitini suorastaan ryysti sitä ja olisi nuollut varmaan kattilankin, jos olisin antanut ;)

Keiton kyljessä tarjoilin tylsän kuuloista ranskanleipää, mutta voin ja uunin kera, siitä muodostuu yllättävän maukas kombinaatio! En ole mikään ranskanleipä-fani, mutta nämä ovat mielestäni herkullisiä lisukkeita esimerkiksi juuri keiton kylkiäiseksi. Ja jälleen - todella helppoja!

En taaskaan muista, mistä nämä ohjeet alunperin olen kaapannut. Reseptivihkoni ovatkin pullollaan kaikkia epämääräisiä ohjeita. Sen/ne nähneet tietävät kyllä, mistä puhun. Niiden lisäksi minulla on vielä laatikko pullollaan erilaisia paperilappuja, jotka jonottavat pääsyä vihkoihini...






Valkosipulikeitto - karkoittaa mörön, kuin mörön ;)
2-3 kokonaista valkosipulia
2 sipulia
2 rkl oliiviöljyä
1/2 dl vehnäjauhoja
9 dl vettä
2 kasvisliemikuutiota
mustapippuria
2 dl ruokakermaa
1/2 dl tuoretta persiljaa

Kuori valkosipulinkynnet niin, että ne jäävät kokonaisiksi. (Alkuperäisessä ohjeessa oli myös kätevä VINKKI! Kaada kynsien päälle ensin kiehuvaa vettä ja anna niiden pehmetä muutama minuutti.)

Kuori ja silppua sipulit ja kuullota tilkassa öljyssä kattilassa. Lisää jauhot ja sekoita hyvin. Lisää vesi, kasvisliemikuutiot ja mustapippuri. Anna keiton hautua puolisen tuntia ja soseuta soppa sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma ja hienonnettu persilja. Kuumenna keitto, tarjoile ja nauti!


Ranskanleipäset
Leikkaa leivästä siivuja ja voista juustohöylällä vielä siivut leipien päälle. Paista 200 asteisessa uunissa, kunnes voi sulaa. Lisää uunin tehot täysille ja paista kunnes leivät rapsakoituu ja pinta ruskistuu.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Savuporokeitto

Vielä viikonlopun retkieväitä. Minulla on hieman ristiriitainen suhtautuminen savuporoon. Aika ajoin sitä suorastaan himoitsen, mutta kun sitä syö, tulee kiintiö ainakin seuraavaksi puoleksi vuodeksi täyteen... sen verran tujua tavaraa se omaan makuun  on.




Tein keiton seuraavanlaisesti:
Ensin kuullotin pieneksi hienonnetun sipulin. Sekaan heitin puolikkaan kasvisliemikuution, puolilitraa vettä, desin kermaa, noin puolikkaan paketin koskenlaskijan savuporojuustoa. Tovin näitä keiteltyäni saostin keiton vielä maizenalla ja maustin mustapippurilla. 

Keitosta tuli aika tuhtia settiä ja tämä ohjeellinen tuli tuhotuksi kahteen pekkaan. Ei mitään hienostoruokaa, mutta tuhtia, tuhtia...