Peruna-pekonisalaatti

Kesän ensimmäisen kunnon lämpimän päivän kunniaksi piti tietysti laittaa grilli kuumaksi... Hähää! Valetta kaikki tyyni eli toisin sanoen en malttanut suunnitella ruokaa ollenkaan ja käydä kaupassa. Siksi päädyinkin jääkaapintyhjennysruokaan. Joskus näin äkäiseen säveltämällä niistä aineksista, mitä juuri sinä hetkenä sattuu kaapista löytymään syntyykin parempaa ja maukkaampaa, kuin olisi laatinut ja suunnitellut tuotoksia pidempään. Näiden yhtälöiden seurauksena syntyi tämä pekoninen perunasalaatti. Toimi erinomaisesti grillimakkaran kyljessä ja kehut tuli myös Herra Perintöessultakin.

Ohje

perunaa

majoneesia

pekonia

valkosipulia

ruohosipulia

cayennepippuria

suolaa

mustapippuria

salaatinlehtiä

valmiita krutonkeja tai vaaleaa leipää

Jos teet krutongit itse, pilko leipä paloiksi, paista oliiviöljyssä pannulla ja mausta suolalla. 

Keitä, kuori ja paloittele perunat. Paista perunoiden valmistuessa pekoni pannulla. 

Valmista soossi. Pilko ja murskaa haluamasi määrä valkosipulinkynsiä ja sekoite ne majoneesiin. Tein majoneesinkin itse, mutta valmis tavara käy yhtä hyvin. Lisää ripaus cayennepippuria, suolaa ja mustapippuria. Pätki myös ruohosipuli ja lisää ne kastikkeeseen. 

Huuhtele ja revi salaatti ja asettele lehdet kauniisti perunamössön ja pekonisuirujen lomaan. Heitä vielä lopuksi krutongit päälle, grillaa makkarat ja nauti! 

Sydämellinen rakkauspulla

Tuore pullan tuoksu - yksi parhaista tuoksuista. Melkein jokainen ilahtuu itse leivotusta pullasta. Se onkin helppo tapa ilahduttaa toista. Tällä kertaa pulla sai uuden muodon ja maun Perintöessu-keittiössä. Ja jollei itse leivottu pulla, niin ainakin sen kaunis sydän-muoto viimeistään ilahduttaa kahvittelijaansa. Perinteisesti korvapuustit on ollut se juttu, mutta tällä kertaa maustoinkin nämä ihanuudet jääkaapista löytyneeltä aprikoosimarmeladilla. Ja mikä estää vannoutuneita korvapuustin syöjiä tekemään myös puusteista rakkauden mallisia!

Rakkauspulla

5 dl maitoa

50 g hiivaa

1 tl suolaa

2 dl sokeria

1 rkl kardemummaa

1 kananmuna

n. 15 dl vehnäjauhoja

150 g leivontamargariinia

Täyte & koristelu

aprikoosimarmeladia tai muuta mieleistä täytettä

raesokeria

1 kananmuna

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri, suola, kardemumma ja muna. Lisää vehnäjauhot vähitellen. Vaivaa hyvin. Lisää pehmeä margariini. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. 

Vaivaa kohotuksen jälkeen ilmakuplat pois ja kauli taikina suorakaiteenmallisiksi levyiksi. Levitä taikinalle ohuelti marmeladia. Älä ahnehdu, kun liika tursuu pois ja vaikeuttaa hommia. Ripottele pinnalle vielä sokeria.

Rullaa taikinalevyä kummaltakin pitkältä sivulta yhtä paljon keskiosaa kohti. Leikkaa muutaman sentin mittaisiksi paloiksi pellille kyljelleen. Nipistä pullia tasaisen reunan keskiosasta, jotta sydän saa kauniin muodon. Anna sydämien kohota kaksinkertaisiksi, voitele munalla, ripottele pinnalle vielä raesokeria ja paista 225 asteessa noin 8 minuutin ajan.

Pistä kahvi tulelle ja nauti tuoreesta pehmeästä rakkauspullasta!

Tästä ei ilta parane - broileria, vuohenjuustoa ja chilihilloa leivällä

Teimme jonkin aikaa sitten todella herkullisia leipiä. Kana ja vuohenjuusto on takuuvarma suosikki ja chilihillo antoi leiville ihanaa särmää. Ihanan erilaisia ja vaihtelevia leipiä jälleen Perintöessu-keittiöön testattavaksi. Ohjeen olen napannut Makuja kotoa -blogista. Suosittelen ehdottomasti reseptiä muillekin essun käyttäjille. Chilihillo myös itsessään oli niin hyvää, että se sopii käytettäväksi muuallekin, kuin näihin kanaleipiin. Näin kesäkauden alussa, vaikka mihin grillauksiin! Hilloa jäikin jonkin verran yli, mutta kaikki syötiin - tavalla ja toisellakin. 

Chilihillon ohje menee näin

200 g grillattuja säilöttyjä paprikoita

3-4 punaista chiliä

3 valkosipulinkynttä

400 g tomaattimurskaa

1/2 tl mustapippuria

1 tl suolaa

1/4 dl etikkaa

1 3/4 dl hillosokeria

Nappaa chilit käpälään, poista niistä siemenet ja pilko pieniksi paloiksi. Hienonna myös paprikat. Murskaa ja pilko valkosipulinkynnet. Laita chilin, paprikan ja valkosipulin palaset kattilaan ja lisää tomaattimurska. Mausta suolalla ja pippurilla. Keitä miedolla lämmöllä noin puolen tunnin ajan. 

Lisää etikka ja hillosokeri ja keitä vielä viiden minuutin ajan. Jäähdytä. 

Ja sitten leipiin

hyvää vaalea leipää

majoneesia

sinappia

salaattia

broileria

vuohenjuustoa

balsamicoa

Paahda leivät uunissa tai oliiviöljyssä pannulla. Sipaise päälle majoa ja sinappia. Laita päälle salaatti ja paistettu broileri ja vuohenjuusto. Viimeistele chilihillolla ja balsamicolla. Nauti!

Vadelmajuustokakku

Vadelmajuustokakku uunissa - helppo ja hyvä herkku. Sen kummempia markkinointipuheita en aio pitää, mutta hyvää oli ja Herra Perintöessu söi heti tästä puolet..!

Pohja

100 g leivontamargariinia

3/4 dl fariinisokeria

1 kananmuna

2 1/2 dl vehnäjauhoja

1/2 tl leivinjauhetta

Sekoita huoneenlämpöinen margariini ja sokeri. Lisää kananmuna. Sekoita leivinjauho vehnäjauhoihin ja lisää seos taikinaan. Leivitä taikina piirakkavuoan pohjalle.

Täyte

250 g maitorahkaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1/2 dl perunajauhoja

1 rkl vaniljasokeria

2 kananmunaa

2 dl sokeria

2 dl vadelmaa

1-2 rkl sitruunamehua

Valmista täyte. Sekoita kaikki muut aineet ensin ja lopuksi vasta vadelmat. Kaada täyte pohjan päälle ja paista uunissa 175 asteessa noin 50 minuutin ajan.

Anna piirakan jäähtyä kunnolla ja nauti!

Niiskuneitikakku kuningatartäytteellä

Niiskuneiti kelluu lumpeenkukalla. Ella-neidin, 4-vuotta, syntymäpäivätoivomus oli saada muumiaiheinen kakku kuningatartäytteellä. Paljon onnea pienelle neitokaiselle! :) 

Minulla on ollut omat vakiotäytteet, joita olen vaihdellut aina sankarin toivomuksen mukaan ja nyt olikin jännä kehitellä uutta makua. Vaihtelua vähän kokkaamiseen taas siinäkin mielessä. Perintöessukeittiön luomistyön tulokseksi muodostuikin täyte, jonka aion lisätä repertuaariini.

Kuningatartäyte täytekakkuun (laktoositon)

2 dl mustikkaa

2 dl mansikkaa

2 dl vadelmaa

2 prk valion kuningatar rahkaa (laktoositon)

1 prk kuohukermaa (laktoositon)

5 liivatelehteä

tilkka vettä

0,5-1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

Sekoita marjat ja rahka. Seisota liivatelehtiä kylmässä vedessä ja liuota ne tilkkaan kiehuvaa vettä. Lisää liivatteet marja-rahkaseokseen ja sekoita samalla, ettei tule klimppejä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää vaahto täytteen joukkoon. Lisää sokerit. Täytä kakku ja anna hyytyä jääkaapissa.

Kakunteko on minulla omanlainen ajatus- ja luomisprosessi. Jäinkin tällä kertaa miettimään, että miten tuo ajatustyö ja valmis kakku oikein päässäni prosessoituu. Helpoin on tehdä kakku, jos annetaan aihe, joka rajaa jo itsessään vaihtoehtoja, mutta saa muuten kuitenkin vapaat kädet. Joskus kestää löytää inspiraatio, mutta kun tuotosta saa tarpeeksi kauan mielessään muhittaa, niin innoitus löytyy milloin mistäkin. Palasin ajatuksissani luomistyön alkuun ja tällä kertaa se oli tämä netistä lainattu kuva, josta se ajatus sitten lähti! 

Siinä se Haisuli möksöttää. Eli kakun ajatuksena oli tehdä hieman tyttömäisempi ja söpömpi versio tuosta muumi-aiheesta. 

Perusasioiden äärellä — perunasalaattia ja grillimakkaraa

Tänään alkoi kesä! Ainakin grillikausi on avattu... Voijettä se vuoden ensimmäinen makkara maistuu niin herkulle että! Vähän sinappia ja omatekoista perunasalaattia kylkeen ja avot!

Älkööt hyvät ihmiset turvautuko niihin forssan eineksiin, kun itse tekemällä saa niin helposti niin paljon parempaa. 

Herkullinen perunasalaatti

1,5 kg perunaa

1 dl ranskankermaa

1 dl majoa

1 dl parmesania

1 tl hunajaa

1 rkl sinappia

nippu ruohosipulia

1 pieni punasipuli

1 tl suolaa

1 tl sokeria

1 rkl etikkaa

1 tl sitruunamehua

valkopippuria

Keitä perunat, kuori, anna jäähtyä ja pilko pieniksi paloiksi. Sekoita kastikkeen ainekset kulhossa. Sotke  kaikki keskenään ja pistä makkara tulelle! :P

Shampanjaa, etanabruschettaa ja gratinoitua simpukkaa

Perintöessu-huusholli sai Mauritiuksen vihkimatkan jälkeen rakkauslahjaksi pullollisen shampanjaa. Täällä se tönötti keittiön pöydällä vaahtokarkkien ja suklaan kanssa toivottamassa uunituoreen avioparin tervetulleeksi kotiin. Kannattaa antaa vara-avain äitille/siskolle haltuun, kun tällaisia ylläreitä pöydälle pääsee tupsahtamaan... ;) Sen innoittamana piti tietysti keksiä tuolle jalolle kuplajuomalle sopivaa cocktail-palaa. Pullon mukana tuli myös suklaata ja vaahtokarkkeja, jotka myös eilen tuhottiin. 

Testiin pääsikin lähikauppamme K-supermarketin pakasteesta löytyneet paketit Pirkan vihersimpukat ja sinisimpukat. Nämä simpukat olivat, jollei kampasimpukkaa lasketa, ekat jota tässä köökissä valmistettiin. Vähän olen kala-allergikkona ollut varovainen maistellessa ja tehdessä muita meren asukkeja, mutta allergia onneksi kohdallani rajoittuu vain kalaan, eikä rapuihin tai simpukoihin. Jee!

Mikään asiantuntija en näissä ole, enkä tiedä, mitä virallista eroa noiden kahden eri simpukan välillä on muuta kuin väri, mutta meidän suuhun sinisimpukat maistuivat paremmalta. Tai koostumus oli ainakin näissä pirkan tuotteissa niissä parempi. Lisäksi sinisimpukat olivat valmiiksi keitettyjä. Vihersimpukoissa ei tätä mainintaa ollut ja kypsensinkin niitä uunissa noin vartin pidempään. Vihersimpukat olivat myös valmiiksi avattuja, kun sinisimpukat olivat pakastettu niin, että simpukka-asukilla oli talossaan vielä sekä katto, että lattia. Tämä on ihan hyvä, jos simpukkaa meinaa käyttää muutenkin, kuin uunissa gratinoitavaksi.

Lauantain teemana oli tuon shampanjan lisäksi myös nilviäiset. Simpukoiden kylkeen tein myös Valion ohjeella etanabruschettoja. Voin sanoa, että keittiöstäni löytyy ties mitä härpäkettä ja astiaa, mutta etanapannut vielä puuttuvat ja tämä olikin siksi ja ehkä muutenkin virkistävempi tapa valmistaa etanoita. 

Kummatkin ohjeet voivat näin äkkikseltään kuulostaa monimutkaiselta tai ei joka taviskeittiöön sopivalta, mutta voin taata, että nämä kummatkin nilviäisohjeet ovat todella helppo valmistaa ja sopivat kyllä laiskemmankin kokin repertuaariin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, jos vähänkään kiinnostaa!

Ikinä ei pitäisi sanoa, ei ikinä. Olen joskus kovasti vannonut ja lupaillut, että etania ja simpukoita en ikinä  tule suuhuni laittamaan. Neitsyys näissä kummassakin on kyllä jo aikaa sitten mennyt, mutta kun kiinnostus ruokaan kasvaa, innostuu kokeilemaan ja maistelemaan eri juttuja. Harva minut nykyään tunteva osaisi kuvitella, että kaksi ensimmäistä vuosikymmentä elämässäni, olen ollut tooooodella kranttu, nirso ja vaikea syömisen suhteen! Ruoka ylipäätänsä oli muutenkin tuohon aikaan välttämätön paha, jota sitten väkisin piti suuhunsa mekaanisesti työntää. Sittemmin joku asia on päässäni naksahtanut ja tällä hetkellä se on yksi parhaista asioista elämässäni. 

Gratinoidut sinisimpukat (ohje alunperin napattu Glorian ruoka & viinistä)

500g sulatettuja, keitettyjä ja kuorellisia sinisimpukoita

1 valkosipulinkynsi

2 viipaletta ilmakuivattua kinkkua

3 rkl huoneenlämpöistä voita

3 rkl vaaleita leipämuruja

3 rkl hienonnettua persiljaa

1/2 tl sormisuolaa

1/2 tl mustapippuria myllystä

Irrota simpukoista toinen puolikas, niin että jäljelle jää toinen puolikas, jossa liha on kiinni. Aseta puolikkaat vuokaan.

Valmista täyte. Kuori ja hienonna valkosipuli. Leikkaa kinkku aivan pieneksi silpuksi. Yhdistä kinkku, voi, leivänmuru, persilja ja mausteet tasaiseksi tahnaksi. Levitä täyte simpukoiden päälle. 

Gratinoi uunissa 250 asteessa muutaman minuutin ajan, kunnes kuorrutus on saanut väriä.

Glorian ruoka ja viini kehoittaa halutessaan kokeilemaan loppusilaukseksi chilirouhaisua, jos haluaa hieman tulisuutta. Itse jätin tämän pois, mutta ehkä ensi kerralla kokeilen tätäkin variaatiota.

Etanabruschetat 

12 kpl säilöttyjä etanoita

3 valkosipulin kynttä

1 pieni sipuli

1 rkl voita

50 g chorizoa

ripaus suolaa

mustapippuria

patonki

50 g parmesaania

Alkuperäinen ohje on napattu valion sivuilta, josta pienin muutoksin tein siitä meidän näköisen version.

Huuhtele, valuta ja hienonna etanat. Pilko sipuli, chorizo ja murskaa valkosipuli. Kuullota sipulit pannulla ja lisää etanat sekä chorizo. Mausta.

Leikkaa patongista siivuja ja levitä täyte niiden päälle. Ripottele pinnalle parmesan ja paahda leipiä 200 asteessa noin viiden minuutin ajan.

Hassua, että minua kuvottaa etanat niin, etten pysty käsittelemään otuksia ilman hanskoja. Tuntuvat tosi ällöiltä sormenpäissä, mutta mitään ongelmaa ei kyllä ole työntää sitten näitä herkkuja suuhun! :D