Perintöessu-huusholli sai Mauritiuksen vihkimatkan jälkeen rakkauslahjaksi pullollisen shampanjaa. Täällä se tönötti keittiön pöydällä vaahtokarkkien ja suklaan kanssa toivottamassa uunituoreen avioparin tervetulleeksi kotiin. Kannattaa antaa vara-avain äitille/siskolle haltuun, kun tällaisia ylläreitä pöydälle pääsee tupsahtamaan... ;) Sen innoittamana piti tietysti keksiä tuolle jalolle kuplajuomalle sopivaa cocktail-palaa. Pullon mukana tuli myös suklaata ja vaahtokarkkeja, jotka myös eilen tuhottiin.
Testiin pääsikin lähikauppamme K-supermarketin pakasteesta löytyneet paketit Pirkan vihersimpukat ja sinisimpukat. Nämä simpukat olivat, jollei kampasimpukkaa lasketa, ekat jota tässä köökissä valmistettiin. Vähän olen kala-allergikkona ollut varovainen maistellessa ja tehdessä muita meren asukkeja, mutta allergia onneksi kohdallani rajoittuu vain kalaan, eikä rapuihin tai simpukoihin. Jee!
Mikään asiantuntija en näissä ole, enkä tiedä, mitä virallista eroa noiden kahden eri simpukan välillä on muuta kuin väri, mutta meidän suuhun sinisimpukat maistuivat paremmalta. Tai koostumus oli ainakin näissä pirkan tuotteissa niissä parempi. Lisäksi sinisimpukat olivat valmiiksi keitettyjä. Vihersimpukoissa ei tätä mainintaa ollut ja kypsensinkin niitä uunissa noin vartin pidempään. Vihersimpukat olivat myös valmiiksi avattuja, kun sinisimpukat olivat pakastettu niin, että simpukka-asukilla oli talossaan vielä sekä katto, että lattia. Tämä on ihan hyvä, jos simpukkaa meinaa käyttää muutenkin, kuin uunissa gratinoitavaksi.
Lauantain teemana oli tuon shampanjan lisäksi myös nilviäiset. Simpukoiden kylkeen tein myös Valion ohjeella etanabruschettoja. Voin sanoa, että keittiöstäni löytyy ties mitä härpäkettä ja astiaa, mutta etanapannut vielä puuttuvat ja tämä olikin siksi ja ehkä muutenkin virkistävempi tapa valmistaa etanoita.
Kummatkin ohjeet voivat näin äkkikseltään kuulostaa monimutkaiselta tai ei joka taviskeittiöön sopivalta, mutta voin taata, että nämä kummatkin nilviäisohjeet ovat todella helppo valmistaa ja sopivat kyllä laiskemmankin kokin repertuaariin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, jos vähänkään kiinnostaa!
Ikinä ei pitäisi sanoa, ei ikinä. Olen joskus kovasti vannonut ja lupaillut, että etania ja simpukoita en ikinä tule suuhuni laittamaan. Neitsyys näissä kummassakin on kyllä jo aikaa sitten mennyt, mutta kun kiinnostus ruokaan kasvaa, innostuu kokeilemaan ja maistelemaan eri juttuja. Harva minut nykyään tunteva osaisi kuvitella, että kaksi ensimmäistä vuosikymmentä elämässäni, olen ollut tooooodella kranttu, nirso ja vaikea syömisen suhteen! Ruoka ylipäätänsä oli muutenkin tuohon aikaan välttämätön paha, jota sitten väkisin piti suuhunsa mekaanisesti työntää. Sittemmin joku asia on päässäni naksahtanut ja tällä hetkellä se on yksi parhaista asioista elämässäni.
Gratinoidut sinisimpukat (ohje alunperin napattu Glorian ruoka & viinistä)
500g sulatettuja, keitettyjä ja kuorellisia sinisimpukoita
1 valkosipulinkynsi
2 viipaletta ilmakuivattua kinkkua
3 rkl huoneenlämpöistä voita
3 rkl vaaleita leipämuruja
3 rkl hienonnettua persiljaa
1/2 tl sormisuolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
Irrota simpukoista toinen puolikas, niin että jäljelle jää toinen puolikas, jossa liha on kiinni. Aseta puolikkaat vuokaan.
Valmista täyte. Kuori ja hienonna valkosipuli. Leikkaa kinkku aivan pieneksi silpuksi. Yhdistä kinkku, voi, leivänmuru, persilja ja mausteet tasaiseksi tahnaksi. Levitä täyte simpukoiden päälle.
Gratinoi uunissa 250 asteessa muutaman minuutin ajan, kunnes kuorrutus on saanut väriä.
Glorian ruoka ja viini kehoittaa halutessaan kokeilemaan loppusilaukseksi chilirouhaisua, jos haluaa hieman tulisuutta. Itse jätin tämän pois, mutta ehkä ensi kerralla kokeilen tätäkin variaatiota.
Etanabruschetat
12 kpl säilöttyjä etanoita
3 valkosipulin kynttä
1 pieni sipuli
1 rkl voita
50 g chorizoa
ripaus suolaa
mustapippuria
patonki
50 g parmesaania
Alkuperäinen ohje on napattu valion sivuilta, josta pienin muutoksin tein siitä meidän näköisen version.
Huuhtele, valuta ja hienonna etanat. Pilko sipuli, chorizo ja murskaa valkosipuli. Kuullota sipulit pannulla ja lisää etanat sekä chorizo. Mausta.
Leikkaa patongista siivuja ja levitä täyte niiden päälle. Ripottele pinnalle parmesan ja paahda leipiä 200 asteessa noin viiden minuutin ajan.
Hassua, että minua kuvottaa etanat niin, etten pysty käsittelemään otuksia ilman hanskoja. Tuntuvat tosi ällöiltä sormenpäissä, mutta mitään ongelmaa ei kyllä ole työntää sitten näitä herkkuja suuhun! :D
