Mitä muuta juustotarjottimelle?

No ihan sitä, mistä itse tykkää! :D Perintöessukeittiön viimeisimmässä juustotarjottimessa oli - noiden taivaallisten kultakimpaleiden lisäksi - tällä kertaa pähkinoitä, erilaisia kinkkuja, chorizoa, tsatsikia, digestive-keksejä, mustaviinimarjahilloa, viininlehtikääryleitä, aurinkokuivattuja tomaatteja...

CHEESE!!!

Kylmäsavuporoleipänen - sarvipäänaksu

Tämä helppo ja yksinkertainen leipänen sopii naksupalaksi, cocktail-pöytään, kuoharin kaveriksi ja voisin kuvitella joulun aikaan glögin kumppaniksikin. Aikaa ja vaivaa tämä leipä ei liikaa elämästäsi tuhlaa - puhutaan sekunneista tai korkeintaan minuuteista, jos tekee monta snaksu-palaa.

Ohje

saaristolaisleipää 

savuporotuorejuustoa (tai halutessaan voi laittaa jotain muutakin makua)

kylmäsavuporoa

Roberts puolukkahilloa

Leikkaa leipä siivuiksi. Itse muotoilin leipäviipaleet vielä sydämen mallisella piparkakkumuotilla. Tuleehan tuossa vähän hukkaa, mutta estetiikka vie joskus voiton...

Sipaise päälle reilu kerros tuorejuustoa. Asettele porosiivu leivän päälle ja viimeistele nokareella hilloa.

Tekele on osa taannoista Roberts-yhteistyötä. Huomaa varmaan myös kuvien laadusta... Ei oo ihan minun normaalia kännykkäkamaa... ;)

Juusto-viini -ilta

Juusto-viinirakkaus <3! Erilaisia juustoja, keksejä, makeaa hedelmää, mansikkaa, viikunahilloa ja pari pulloa viiniä. Tästä nimenomaisesta viini-illasta on vierähtänyt jo tovi aikaa, mutta aihe alkaa olla näinä kylmenevinä syysiltoina (saako sanaa syksy jo käyttää?!) taas hyvinkin ajankohtainen. Mikä onkaan ihanempaa, kuin kuunnella ulkona rapisevaa sadetta, napata viinilasi käteen ja kääriytyä sohvalle huovan alle...

 

Maistelimme kahta eri viiniä. Etelä-Afrikkalainen Lyngrove Reserve Shiraz Pinotage oli Alkon symbolien mukaan juustokelpoinen, mutta itse pidin sitä enemmän sopivana lipittelyyn. Toinen viineistämme oli sitäkin miellyttävempi juustojen kanssa. Ranskalainen Reserve Naturelle Prestige Syrah onneksi pelasti tilanteen. Ei aina ole uskominen noihin merkintöihin. Tietty jos on epävarma, voi aina keskustella myyjän kanssa, mutta omapäisenä naisena tykkään valita mielummin itse. Tällä kertaa tutkimustyö valintojen suhteen ei ollut kovin kattavaa. Mutta kaikkiaan ilta oli onnistunut, koska toinen pulloista sujahti luonnikkaasti juustopalojen kanssa ja toisesta oli vielä iloa sen jälkeenkin, kun juustot oli jo syöty. :D

 

 

Nacho-paistos - nopeaa roskaruokaa itse tehden

Nacho-paistos on mun perinteisin klassikkomättö. Se on niin vaivaton, nopea ja edukaskin. Monelle olen reseptiä suositellut ja monet ovat sen jo omaksi ottaneet. Tämä sopii yhtä vissisti illanistujaisiin, saunan jälkeläiseksi, kuin krapularuoaksikin. Eikä taatusti petä tekijäänsä. Älä vaan tee liian usein, ettet kyllästy! Vai voiko tähän nyt edes kyllästyä...? Ja ehdoton ruokajuomasuositukseni tämän kanssa on kyllä olut. Älä vaan kokeile muuta, jollet tee alaikäiselle...

Ohje kahdelle toooosi mättääjälle tai neljälle ruokailijalle...

Paista paketti jauhelihaa. Lisää joukkoon pussillinen taco-maustetta ja purkillinen paseerattua tomaattia.

Levitä vuoan pohjalle kerros nacho-lastuja (tavalliset käy hyvin). 

Lappaa jauhelihaseos nachojen päälle ja raasta pinnalle oikein reipas kerros juustoraastetta.

Gratinoi uunissa 200-225 asteessa, kunnes juusto sulaa. Eli noin 5-10 minuuttia. Ajan näkee parhaiten ihan uuniin kurkkaamalla.

Viimeistele ennen tarjoilua jalopenoviipaleilla. Mitä enempi, sitä tulisempi!

Tarjoile ranskankerman ja raikkaan vihreän salaatin kanssa!

Tsih! Avaa tölkki... :P

                                                

Söpöt ja hieman tujakat kana-tortillakupit

Olen napannut monta hyvää ohjetta Yhteishyvä-lehdestä ja tämä on niistä yksi. Tosin löysin ensin ohjeen Kaikki äitini reseptit -blogista, jonka mukaan näitä siis taituroin. Ihanat kana-tortillakupit ovat pirtsakkaasti hieman tuliset ja hauskan malliset naksupalat illaksi, buffet-pöytään tai vaikkapa vain tarjoiltavaksi kuplivan kylkeen. Näitä tulen varmasti tekemään uudestaankin! Ennakkoasenne tortillakupeista voi kuulostaa hankalalta, mutta nekin luonnistuvat helposti mikrossa ja ovat vaivattomammat, kuin mitä alkuun voisi kuvitella. Täytteitä voi varioida mielikuvituksensa mukaan aina loputtomasti!

Ohje noin 12 kupille

3 vehnätortillaa

300 g kanasuikaleita

1 rkl öljyä

suolaa

paprikajauhetta

santa marian bbq mesquite -mausteseosta

1/2 rkl samba oelek -tahnaa tai enempi, jos tykkää tujummasta

1 1/2 rkl majoneesia

1 tl limen mehua

1/2 prk ranskankermaa

1/2 nippua ruohosipulia

jääsalaattia

Lämmitä tortilloja kostean leivinpaperin alla mikrossa noin puolen minuutin ajan. Leikkaa neljään osaan ja aseta viipaleet muffinivuokien pohjille kupin malliin. Paista kuppeja uunissa 175 asteessa noin 8 minuutin ajan. Jäähdytä.

Valmista täyte ruskistamalla broiskut pannulla öljyssä ja mausta ne. Anna myös kanojen jäähtyä. Sekoita broilerpalat, majoneesi, ranskankerma ja puolet pilkotuista ruohosipuleista mössöksi. Leikkaa salaatti ohuemmaksi suikaleeksi ja täytä tortillakupit salaatilla. Annostele broilertäyte päälle ja koristele lopuilla ruohosipuleilla.

Tällä kupit huuhtoutuivat alas...

Kolmioleivät kanatäytteellä

Kolmioleivät ovat helppoa ja maukasta välipalaa tai vaikkapa kätevä pikkupala piknik-koriin. Täyte voisi sopia myös uuniperunoihin tai voileipäkakkuihin. Tällä kertaa mussutettiin broilertahna pienenä naksuna paahtoleipien välissä. Helppoa ja hyvää!! Tällaiset mössöt ovat aina niin herkullisia, mutta silti niitä tulee tehtyä ihan liian harvoin...

Ohje

300 g marinoituja broilersuikaleita

100 g maustamatonta tuorejuustoa

200 g ranskankermaa

pieni nippu ruohosipulia

2 ananasrengasta

2 rkl sweet chili soossia

1/2 tl mustapippuria

suolaa

roasted garlic & pepper -mausteseosta

cayennepippuria

paahtoleipää

salaattia

Paiste broilerfileet kypsiksi, anna jäähtyä ja silpu pieneksi. Sekoita tuorejuusto, ranskankerma, kanat ja sweet chili sauce. Silppua ananas ja ruohosipuli pieneksi ja lisää ainekset tahnan joukkoon. Mausta vielä ja maista!

Paahda leipäviipaleet ja laikkaa kolmioiksi. Aseta kolmiolle salaatinlehti ja levitä päälle tahnaa. Sitten vaan kansi päälle ja murkinoimaan!

Shampanjaa, etanabruschettaa ja gratinoitua simpukkaa

Perintöessu-huusholli sai Mauritiuksen vihkimatkan jälkeen rakkauslahjaksi pullollisen shampanjaa. Täällä se tönötti keittiön pöydällä vaahtokarkkien ja suklaan kanssa toivottamassa uunituoreen avioparin tervetulleeksi kotiin. Kannattaa antaa vara-avain äitille/siskolle haltuun, kun tällaisia ylläreitä pöydälle pääsee tupsahtamaan... ;) Sen innoittamana piti tietysti keksiä tuolle jalolle kuplajuomalle sopivaa cocktail-palaa. Pullon mukana tuli myös suklaata ja vaahtokarkkeja, jotka myös eilen tuhottiin. 

Testiin pääsikin lähikauppamme K-supermarketin pakasteesta löytyneet paketit Pirkan vihersimpukat ja sinisimpukat. Nämä simpukat olivat, jollei kampasimpukkaa lasketa, ekat jota tässä köökissä valmistettiin. Vähän olen kala-allergikkona ollut varovainen maistellessa ja tehdessä muita meren asukkeja, mutta allergia onneksi kohdallani rajoittuu vain kalaan, eikä rapuihin tai simpukoihin. Jee!

Mikään asiantuntija en näissä ole, enkä tiedä, mitä virallista eroa noiden kahden eri simpukan välillä on muuta kuin väri, mutta meidän suuhun sinisimpukat maistuivat paremmalta. Tai koostumus oli ainakin näissä pirkan tuotteissa niissä parempi. Lisäksi sinisimpukat olivat valmiiksi keitettyjä. Vihersimpukoissa ei tätä mainintaa ollut ja kypsensinkin niitä uunissa noin vartin pidempään. Vihersimpukat olivat myös valmiiksi avattuja, kun sinisimpukat olivat pakastettu niin, että simpukka-asukilla oli talossaan vielä sekä katto, että lattia. Tämä on ihan hyvä, jos simpukkaa meinaa käyttää muutenkin, kuin uunissa gratinoitavaksi.

Lauantain teemana oli tuon shampanjan lisäksi myös nilviäiset. Simpukoiden kylkeen tein myös Valion ohjeella etanabruschettoja. Voin sanoa, että keittiöstäni löytyy ties mitä härpäkettä ja astiaa, mutta etanapannut vielä puuttuvat ja tämä olikin siksi ja ehkä muutenkin virkistävempi tapa valmistaa etanoita. 

Kummatkin ohjeet voivat näin äkkikseltään kuulostaa monimutkaiselta tai ei joka taviskeittiöön sopivalta, mutta voin taata, että nämä kummatkin nilviäisohjeet ovat todella helppo valmistaa ja sopivat kyllä laiskemmankin kokin repertuaariin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, jos vähänkään kiinnostaa!

Ikinä ei pitäisi sanoa, ei ikinä. Olen joskus kovasti vannonut ja lupaillut, että etania ja simpukoita en ikinä  tule suuhuni laittamaan. Neitsyys näissä kummassakin on kyllä jo aikaa sitten mennyt, mutta kun kiinnostus ruokaan kasvaa, innostuu kokeilemaan ja maistelemaan eri juttuja. Harva minut nykyään tunteva osaisi kuvitella, että kaksi ensimmäistä vuosikymmentä elämässäni, olen ollut tooooodella kranttu, nirso ja vaikea syömisen suhteen! Ruoka ylipäätänsä oli muutenkin tuohon aikaan välttämätön paha, jota sitten väkisin piti suuhunsa mekaanisesti työntää. Sittemmin joku asia on päässäni naksahtanut ja tällä hetkellä se on yksi parhaista asioista elämässäni. 

Gratinoidut sinisimpukat (ohje alunperin napattu Glorian ruoka & viinistä)

500g sulatettuja, keitettyjä ja kuorellisia sinisimpukoita

1 valkosipulinkynsi

2 viipaletta ilmakuivattua kinkkua

3 rkl huoneenlämpöistä voita

3 rkl vaaleita leipämuruja

3 rkl hienonnettua persiljaa

1/2 tl sormisuolaa

1/2 tl mustapippuria myllystä

Irrota simpukoista toinen puolikas, niin että jäljelle jää toinen puolikas, jossa liha on kiinni. Aseta puolikkaat vuokaan.

Valmista täyte. Kuori ja hienonna valkosipuli. Leikkaa kinkku aivan pieneksi silpuksi. Yhdistä kinkku, voi, leivänmuru, persilja ja mausteet tasaiseksi tahnaksi. Levitä täyte simpukoiden päälle. 

Gratinoi uunissa 250 asteessa muutaman minuutin ajan, kunnes kuorrutus on saanut väriä.

Glorian ruoka ja viini kehoittaa halutessaan kokeilemaan loppusilaukseksi chilirouhaisua, jos haluaa hieman tulisuutta. Itse jätin tämän pois, mutta ehkä ensi kerralla kokeilen tätäkin variaatiota.

Etanabruschetat 

12 kpl säilöttyjä etanoita

3 valkosipulin kynttä

1 pieni sipuli

1 rkl voita

50 g chorizoa

ripaus suolaa

mustapippuria

patonki

50 g parmesaania

Alkuperäinen ohje on napattu valion sivuilta, josta pienin muutoksin tein siitä meidän näköisen version.

Huuhtele, valuta ja hienonna etanat. Pilko sipuli, chorizo ja murskaa valkosipuli. Kuullota sipulit pannulla ja lisää etanat sekä chorizo. Mausta.

Leikkaa patongista siivuja ja levitä täyte niiden päälle. Ripottele pinnalle parmesan ja paahda leipiä 200 asteessa noin viiden minuutin ajan.

Hassua, että minua kuvottaa etanat niin, etten pysty käsittelemään otuksia ilman hanskoja. Tuntuvat tosi ällöiltä sormenpäissä, mutta mitään ongelmaa ei kyllä ole työntää sitten näitä herkkuja suuhun! :D

Tulista snaksua

Tein näitä chilinaksuja herra PerintöEssulle palanpainikkeeksi olympialaisten kisakatsomoon. Ajattelin, että nämä olisivat kunnon "miesruokaa". Ja oikeassa olin - chilit katosivatkin alta aikayksikön. Jäljelle jäi vain pieni kihelmöinti ja kisajännitys...

Halkaise ja puhdista chilit siemenistä. Työnnä sisälle pala fetajuustoa tai muuta suosikkijuustoa. Feta toimi näissä hyvinkin erinomaisesti, joten voin kyllä suositella sitä. Aineksia hankkiessani pohdin vaihtoehtona myös halloumia, mutta ehkä ensi kerralla sitten... Kääri chilien ympärille pala pekonia ja paista uunissa, kunnes pekoni on rapsakkaa.

Chilien on hyvä antaa jäähtyä ennen napostelua. Ovat meinaa turhan tulista tavaraa aivan uunikuumana. En suosittele.

Ainut mikä jäi näissä harmittamaan, oli puuttuva olut. Nämä nimittäin olisivat olleet täydellisiä kavereita kolpakon kylkeen!

Mascarponea tihkuvat parmankinkkurullat

Työpaikan kahvihuoneen pöydällä lojuneesta Fit-lehdestä löytyi tämä todella mielenkiintoinen ja herkullinen ohje. Rullat olivat meillä viikonloppuna testauksessa ja tykkäsin! Toimii saletisti cocktail-palana ja pikkupurtavana kera kuplivan kuohuviinin. Suosittelen kaikille nautiskelijoille! ;)

Ohje kuudelle

500 g mascarponea

1 lime

suolaa ja pippuria

250 g parmankinkkua

1 nippu basilikaa

100 g rucolaa

6 rkl oliiviöljyä

1/2 sitruunan mehu

Sekoita mascarpone, raastettu limenkuori, suola ja pippuri. Lado kinkkuviipaleet (noin 35 x 35 cm) kelmun päälle limittäin levyksi. Levitä mascarponeseos tasaisesti kinkkulevyn päälle. Lisää basilikanlehdet ja rullaa levy pötköksi ja kääri kelmuun. Laita pötkö vähintään neljäksi tunniksi pakkaseen.

Ota rulla pakkasesta vähintään pari tuntia ennen tarjoilua. Puolen tunnin sulatuksen jälkeen pötköstä voi leikata paloja. 

Sekoita kastikkeeksi oliiviöljyä, sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Asettele rucolat ja rullat vadille. Kaada kastike päälle ja koristele vielä basilikanlehdillä.

Sydän-leivät

Viime viikonloppuna aloitimme aamun pikkuleipäsillä - pienillä sydämillä. Täytteet olivat hyvinkin perinteiset: pestoa, mozzarellaa, tomaattia, basilikaa ja mustapippuria. Vanha, mutta edelleen toimiva yhdistelmä. 

Mikä parhain tapa sanoa toiselle: "Hyvää Huomenta Rakas"! 

Parmankinkkua ja mozzarellaa

Perjantaiksi piti keksiä helppoa, halpaa ja hyvää naposteltavaa illaksi. En ole liiemmälti sipsien, karkkien sun muiden ystävä, mutta nämä ovat mitä mainiointa mutusteltavaa työviikon jälkeen viinilasillisen kaverina. 

Ja todellakaan ohjeeseen ei kuulu muuta, kuin rucolaa, parmankinkkua ja mozzarellaa, joka tarjoillaan yhtenä ihanaisena suupalana.